Viesti kirjoitettu: 19.11.2008
Soi: Emigrate: Babe
Merkintä: Voi miten ihanaa! Ostan vihdoinkin kitaran, en jaksa usko sitä. Kyseessä on Ibanez merkkinen sähkökitara, uutta vastaava, vuoden ajan on ollut käyössä. Pehmeä kitara kotelo tulee mukaan. OVH 350€.
En millään jaksa odottaa, että pääsen polttamaan proppuni, kun en millään opi perusasioita. Nuotit opettelen ja kertaan vielä joululoman aikana, kun kitaran saan haltuuni luultavasti joulukuun lopulla.
Ostin juuri kaksi uutta t-paitaa ja vaikka kokeilin takkeja, en löydä kunnollista. Rakastuin erääseen nahkatakkiin, joten voisin sellaisen ostaa. Maksaakin vain 50 euroa. Uudet pillihousutkin pitäisi hankkia, vaikka kaapissani on kahdet joita en ole vielä kertaakaan käyttänyt.
Näin tänään myös Raunon, jonka kanssa seurustelin jonkin aikaa. Loukkasin häntä kännissä - vahingossa, joten hän suuttui. Vihoittelua on jatkunut elokuusta lähtien, eikä hän ole suostunut puhumaan, juttelemaan asiasta, tapaamaan... nyt, marraskuussa - hän moikkasi ensimmäisen kerran! Voi että mikä saavutus ja ihailtavan pitkävihainen hän on. Voittaa minutkin. Joka tapauksessa, olin tosi häkeltynyt jätkän reaktiosta. Ehkä ollaan puheväleissä ennen kesää, kuka tietää..?

Viesti kirjoitettu: 14.11.2008
Soi: --
Merkintä: Joulu tulla jolkottaa ja on tässä alettava kiristellä kukkaronnyörejä. Laskuja on kasa, joista maksan 150 euron edestä kuluvan kuukauden aikana. Lisäksi tuli eilen menetettyä hermot useaan otteeseen ja ajauduin ex-työkavereideni; Villen ja Veskun kanssa terrorisoimaan Porinvaltion omaisuutta. Tuikattiin kerrostaloalueen roskapöntti tuleen ja hajotettiin pari ikkunaa. Poliisit kiidättivät paikalle ja saivat apuvaimakseen Citymarketin vartijan, joka yritti tunkea mut sellaiseen vartijanhuoneessa olevaan koppiin johon laitetaan esim. varkaat. Ei se mua sinne saanut, kun en suostunut istumaan lukittuna pikkuisessa kopissa, kuin loukkoon ahdettu eläin. Vesku lähti juoksemaan karkuun, mutta jäi kiinni ja Ville oli kanssani vartijan huoneessa. Poliisit haukkuivat meidät, etenkin naispuolinen kyllästyi minun ja miespoliisin riitelyyn, kun se väitti minun puhuvan hiljaa ja epäselvästi. Minut raahattiin poliisiautoon rauhoittumaan ja V + V olivat ulkona vartijan kanssa. Suunnilleen tunnin kuluttua oltiin päästy läpi raportit, haukut, syytökset, uhkailut, kiristykset, henkilötiedot, poliisiradion käytöt, sun muut. Profiilissani luki, ettei ole yhtään hakua, joten vanhat rikkeeni ovat jo vanhenneet. Saatiin lihavat sakot ja päästiin pois. Uhattiin viedä poliisilaitokselle, kun ei tullut käyttäydyttyä kunnolla.
No nyt täytyy miettiä miten joulusta selvitään....

Viesti kirjoitettu: 11.11.2008
Soi: Billy Talent: Red Flag
Merkintä: Hitto. Näin unta, että katsoin jotain todella hyvää vampyyri-ihmissusi elokuvaa ja nyt tahdon katsoa sitä. Ikävää ettei leffaa ole olemassa. Prkl.
Vaivauduin menemään kirjastoon hankkimaan uuden kirjastokortin, edellisen kadottua salaperäisesti. Laskua kuvittelin kortilla olevan liki 70 euroa, mutta ei ollut laskua ollenkaan! Jos olisin tiennyt tuon aiemmin, olisin hankkinut kortin jo kuukausia takaperin. Niinpä varasin Stephenie Myersin Twilight kirjat. Joojoo, kaikki tietää; Houkutus, Uusikuu, Epäilys. Saan ne pian! Nyt luen R. L. Stinen Suon Saalistajaa, mutta ikävä kyllä olen kasvanut kirjoista jo ulos. Niitä olen lukenut 5 luokalta asti, esti 8 vuotta. Osaan jo alussa arvata kirjan lopun ja huokailen juonenkäänteille, kun ne on niin tylsiä ja ennalta arvattavia. Mutta luen Stinen kirjat silti, koska lapsesta saakka niitä on tullut luettua. Luinkin erään vanhemmista kirjoista (Elävien Nukkejen Yö), joka oli ollut todella pelottava. Ei vitja.. nyt meinasin nukahtaa, kun sen luin. Hieman noloa.
Yritän löytää kaupasta valkean tai mustan flanellipaidan, mutta ei niitä löydy kuin punaisina ja sinisinä. Täytyy miettiä uudelleen asiaa. Jos vaikka punainen pukisikin minua? No ei kyllä pue mutta....
Lisäksi olen menossa lääkäriin, joka puistattaa. Ei se lääkärissa oleminen, vaan se 11 euron poliklinikkamaksu. Ääh.. mutta pakko se on sinne mennä.

Viesti kirjoitettu: 10.11.2008
Soi: Thumbelina: Pretender
Merkintä: Edellisestä blogimerkinnästä sen verran, että tiedän, että lopetan juomisen. Olin kaksi kuukautta kuivilla, eikä viikonloppuna tullut juotua juurikaan yhtään. Kontrolloin juomistani, koska tiedän meneväni sekaisin jo ensimmäisestä oluesta. Näkökenttäni sumenee heti enkä voi lopettaa enää. Omistan maailman huonoimman viinapään, kiitos siitä. Nyt kuitenkin olen taas juomatta, enkä muuten juo yhtään alkoholipitoista litkua. Onneksi olutkin on pahaa, samoin viinat.
Noniin. Tiedän vihdoin suunnilleen mitä elämältäni haluan. Päätän opiskella sitä luovaa kirjoittamista, kuten aiemmin on ollut puhettakin. Kirjoittaminen vain sattuu käymään terapiasta, enkä sitä usein yleistäkkään. Kaikki tekstit ei valmistu, valtaosan luonnostelen päässäni, mutta jätän kirjoittamatta.. Se on normaalia. Opiskellessa saan jotain kirjoitettua ylöskin ja pystyn kehittymään entisestään.
Lisäksi olen nyt karkkilakossa, kun on sokerihammasta kolottanut ja on tullut syötyä vaikka mitä. Ja, sitten vielä se, että aion ruveta käymään säännöllisesti uimahallissa uimassa sen 1000km jonka olen usein uida polskuttanutkin. Minähän siis olen kilpauintia harrastanut, voitte tulla katsomaan palkintojani, ellette usko. Vettä pelkäään yhä, mutta siitä on aika päästä eteenpäin. Ensin uimahalliin, ehkä joskus uskallan ihan uloskin mennä kastelemaan varpaitani. Ken tietää.. Nyt kuitenkin olen varma mihin pyrin. Harrastan säännöllisesti uintia, haen keväällä opiskelemaan, muutan sinne Kotkaan ja nyt syksyllä olen tietenkin töissä ja ehkä kesällä käyn autokoulun. Tästä kuitenkin päästään vain ylös (pieni vale), mutta se onkin se suunta johon suon itseni kulkevan. En jaksa enää istua kotona ja pyöritellä peukaloitani. Tiedän, että saatan joutua taas pakkolomalle, mutta töihin on jo päästävä, onneksi paikoista on ollut jo kiivasta keskusteluakin. Kyllä työt aina opiskelun voittaa, ehdottomasti.

Viesti kirjoitettu: 09.11.2008
Soi: Thumbelina: Let Me Be Your Wings
Merkintä: Torstaina nökötin juna-asemalla odottamassa Petrin junaa. Tämä tuli ajallaan ja istuttiin vielä 10 minuuttia siinä odottamassa Petrin isää, joka tuli hakemaan meitä. No Petri oli ostanut sellaisen 24 oluttölkkiä sisältävän laatikonpahasen ja juotiin muutama olut juna-aseman respassa. Vihdoin meitä tultiin hakemaan ja hypättiin auton kyytiin. Petri onnistui suututtamaan isänsä ja koko matka oli yhtä huutoa. Huusin tankapenkillä Petriä olemaan hiljaa, mutta eihän se kuunnellut. Käytiin sitten hänen isänsä luona ja mentiin sitten kämpilleni. No sielläpä tuli juotuakin. Petri tahtoi lähteä kaupungille, mutta komensin sen nukkumaan. Lopulta väsymys iski minuunkin ja nukuttiin jo kuudelta. Aamulla herättiin kahdeksalta ja soitettiin Petrin isä hakemaan meidät, kunnei jaksettu lähteä sateeseen. Istuttiin sisällä ja koko huusholli haisi tupakalle, muttei se mitään, äkkiä ne pöhnät sieltä kaikkosi. Sain kuulla monta sarkastista kommenttia laajasta elokuvakokoelmastani. Niitä on sen verran monta, että Peetun piti haukkoa henkeäänkin. Niitä aikansa tutkittuaan, huomasi kaikkien olevan todella hyviä. Niinpä katsotaan niistä tusinan verran joku viikonloppu.
Lopulta päästiin Itä-Poriin ja ruvettiin heti ahmimaan aamupalaa. Tosin fileerattu lohi leivän päällä on aikas kamalaa aamulla. Sitten juotiin litroittain colaa ja ahmittiin suklaata. Kymmenien tupakoiden jälkeen mentiin saunaan.
Petri oli kauhuissaan siitä että oli taas kännissä mennyt loukkaamaan minua. Pyyteli anteeksi, kuten myös vanhemmiltaan. No, iltaa myöden käytiin lenkillä ja kaupassa. Harjavaltaan lähdettiin seitsemän tienoilla, kunnes itse lähdin kotosalle.
Tänään on isäinpäivä. Itse en sitä vietä, kun en isää omista.

Viesti kirjoitettu: 07.11.2008
Soi: --
Merkintä: No huhhuh. Muisteltiin keskellä yötä siskon ja äidin kanssa menneitä, kun asuttiin Raumalla. Tosi hauskaa, kun oltiin liian väsyneitä. Sisko kertoi uineensa meduusan kanssa järvessä ja juosseensa tätä lopulta kauhuissaan karkuun. Äiti sai joltain pervolta viestejä postiluukkuun ja minä möläytin juosseeni pelkillä sukkahousilla lähikauppaan ja matkalla sisko oli kävellyt vastaan. Olin tuolloin juuri aloittamassa koulua. Nyt sain lempinimekseni sukkahousugansteri.
Äiti kertoi kissamme saaneen kissaruton, kun asuimme Kiukaisissa. Kävimme siskojen kanssa aina minkkitilalla ja kasvoimme osittain maalla. Tokaisin, että äiti oli sitten antanut lapsiensa mennä minkkitilalle kissaruton sekaan - katsomaan kun kissat kuolee vuorollaan. Lisäksi lapsena hommani oli kantaa kuolleet kissat hännästä roskapönttöön... Aika sairas lapsuus. No ei.. tuolloin vielä oli hauskaa.
Niin, olen nastoja varastava sukkahousugansteri joka raahaa kuolleita kissoja roskikseen. :'----D (Varastin lapsena aina hienoja nastoja minkkitarhalta siskojen kanssa).

Viesti kirjoitettu: 06.11.2008
Soi: Atreyu: Lose It
Merkintä: Oli ihan pakko saada layouttiin Twilight, kun tuo Pattinsonin Robert on niin hyvännäköinen. Sattumalta keksin jo kenet tungen seuraavaan layouttiin. Kunpa vain osaisin toteuttaa sen, kunnen ole vielä mikään pro kuvankäsittelyssä, mutta alan sentään kehittyä brushien kanssa. Katsoo nyt. Tätä saatetaan katsoa niinkin pitkään, kunnes olen tehnyt little-anarchy.orgin seuraavan ulkoasun ja koodannut sen. Minun amatéur taidoillani siinä menee kokonainen elinikä. OMGod.

Viesti kirjoitettu: 06.11.2008
Soi: Billy Talent: Sleepwalking
Merkintä: Unirytmini alkaa vähitellen tasaantua. Nukuin koko viikonlopun, alkuviikon ja keskiviikon. Siksi täällä ei ole kuulunut mitään. Hieman päivisin väsyttää, mutta kyllä se tästä helpottaa. Välillä olen herännyt, kun joku perheestäni on tökkinyt kylkeäni ja työntänyt voileivän nenäni eteen. Sen syötyäni olen jatkanut uniani. Unilääkkeitä yhä tarvitsen, jotta saan koko univajeen nukuttua kerralla. Huonopuoli tässä nukkumis jutussa on se, että vähittelen tulee pää kipeäksi. Ahkerasti olen migreenilääkkeitä syönyt. Unettomuushan laukaisee migreenin - joka minulta löytyy, joten pitäisi vielä hakea läääkäriltä kunnon lääkkeet. Nyt saan niitä annoksina, etten tee mitään typerää niiden kanssa. Kiva kun porukat luottaa näinkin paljon...
Kävin tänään kotona siivoamassa (olen majoittunut nyt äitini luokse, koska seutukorttini vanheni, enkä jaksa liikkua jatkuvasti bussilla kaupunkiin ja takaisin kotiin). Kävin myös sosiaalitoimistossa, mutta sosiaalityöntekijäni on lomalla, palaa vasta huomenna ja olin viemässä tärkeää kirjettä. No, eipä auta itku markkinoilla. Kelassa käyn myös huomenna.
Olen ollut suunnilleen neljä tuntia hereillä ja olen ehtinyt tehdä vaikka mitä. Olo on kuin olisin uudesti syntynyt. Niin pahuksen kornilta kuin se kuulostaakaan.
Kerroin kuukausia sitten eräästä ääliö-Janista, joka on noin 22 vuotias jätkä, joka yritti käännyttää minut uskoon ja paastosi jeesuksesta ja ylösnousemuksesta ynnä muuta p*skaa. Tämä jutteli päivätolkulla meikäläiselle huonekasveistaan ja kahvileivistään ja kertoi heräävänsä aamulla kuuden aikaan ja menevänsä kahdeksalta nukkumaan. (En tiennyt että tuollaisia nörttejä on oikeasti olemassa!!!) No, hän ilmestyi taas tielleni ja pyysi minua lähtemään kanssaan kävelylle joku päivä. Uskomatonta.. aiemmin pyysi ahkerasti kahville ja uteli kaiken mahdollisen existäni. Unelmoikin ääneen, että olisi kiva päästä viereeni nukkumaan - olisi joku josta pitää yöllä kiinni. Aaaarghhh... Enpä ole menossa kävelylle, kun se törppö ärsyttää. Ärsyttävintä on se, että hän ilmoitti kaikkien alle 20 vuotiaiden olevan lapsellisia - paitsi tietenkin minä. Tuo on mielestäni mautonta, koska hän ei voi sanoa noin kaikista ja on törkeää kutsua minua poikkeukseksi.

Sitten toiseen asiaan. Olin Harjavallan sairaalassa katsomassa mummiani. Tehtyäni lähtöä, jäin istumaan sairaalan pihalle sellaiselle kivitasanteelle, jota käytetään, kun kuorma-autot tuovat tavaraa, niin on helppo kantaa tavarat sille tasanteelle. Joka tapauksessa istuin siinä rauhassa, oli kaunis ilma. Tosin muilla oli kylmä ja puistattelivat -1 asteessa, kun minä hymyilin pakkaselle ja istuin mietteliäänä t-paidassani siinä.
Ohitseni käveli +18 vuotiat tyttö, joka huudahti "moi Riikka!" pälyilin ympärilleni ja huomasin hänen tapittavan minua. Kysyin, että puhuiko hän minulle, olen näet Hanna. Hän pahoitteli ja kysyi sitten voisiko hän pummata tupakan. Annoin hänelle muutaman tupakan, hän kiitti ja lähti. Muutaman minuutin kuluttua hän seisoi takanani ja kysyi voisinko lähteä hänen kanssaan kauppaan. Juteltiin siinä muutakin, mutta menin hänen mukaansa. Ihaili matkalla kynsiäni (saksalainen manikyyri, tehty mustasta ja pinkistä kynsilakasta). Lopulta poltettiin tupakat samalla tasanteella. Tämä Essi -niminen tyttö päätti kutoa minulle hansikkaat, en tiedä miksi. Vaihdettiin puhelinnumerotkin ja lopulta hän lähti. Unohti sitten kännykkänsä viereeni ja kiikutin sen nopeasti hänelle. Oli riemuissaan, kun palautin sen ja ryntäsi halaamaan minua. Aikani höpötettyäni jotakin, hänen kiitellessään - lähdin sairaalasta.
Käytiin Petrin kanssa pizzalla ja juteltiin kaikkea masentavaa. Onnistui loukkaamaankin kertaalleen tunteitani eikä tajunnut tehneensä niin. Lopulta kuitenkin tilanne tasaantui, vaikka yhä vihainen olenkin.
Päivä meni kivasti, samoin yö. Nyt odottelen perjantaita, jolloin käyn sosiaalitoimistossa ja Kelassa. Niin ja mielenterveystoimistossa. Au revoir.